Tuntuu että olen taas tulossa kipeäksi.
Selkään on koskenut toissa yöstä tai no lauantaista asti. Mulla petti sillon melkein jalat alta seurakunnalla.
Tuntuu, ettei vaan jaksaisi.
Kaverit kaataa omat murheensa mun päälle, vaikka mulla on omiakin enemmän kun tarpeeksi. Ja heti kun sanon jotain niin ollaan puhumassa selän takana.
Haut stressaa ja myös se, etten tiedä missä mun todistus on.
Inhoan näitä päiviä, inhoan olla minä. haluaisin vaan huutaa, mut en pysty.
Haluaisin nauraa taas. Millon tää itku ja kipu loppu?
Kuuntelen Jippua ja Kostamusta enkä halua mennä nukkumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti