Arvet käsissäni kertovat tarinaa, mutta te näette vain kirjan kannen. ehkä vilauksen sisällysluetteloa. tarinani on vielä kuulematta eikä sitä saa arvioida ensimmäisen viiden luvun aikana. tarinalleni ei ole vielä loppua, enkä tiedä kuvaako vuoristorata vai kuoppainen mökkitie sitä enemmän. uskallan antaa arvilleni kasvot, uskallan lukea teille ehkä sivun tarinaani, kukaan ei kuitenkaan tiedä koko totuutta. kyllä tässäkin yksinäisessätarinassa on kirjoitettu Yksinäisyydestä,ihastumisesta, Kivusta, menettyksistä, ja niiden pelosta.
.jpg&container=blogger&gadget=a&rewriteMime=image%2F*)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti