perjantai 16. toukokuuta 2014

~Minä olen vain puunukke, kiinni naruissa, ja kun ihmiset nauraa ja pilkkaa, minä vain hymyilen


Kävin eilen tallilla, ja ratsastin monen vuoden jälkeen.
Hevosen selkään nouseminen jännitti ihan älytömästi
Enhän edes meinannut saada puntattua itseäni selkään.

Pääsin selkään kuitenkin,ja rentouduin.
Äkkiä tunsin jotain kummallista, mihinkään ei koskenut.
Miten se voi olla mahdollista?
Muhun ei koskenut ollenkaan sen 20min ajan, kun olin hevosen selässä.
Tuntui tosiaan siltä, että en olisi olemassa ollenkaan, en tässä maailmassa.
Haluan sen tunteen takaisin.

Tänään on  kuitenkin ahdistanut ja koskenut senkin edestä. Vapaapäivä. Jonka kulutin tekemällä koulutehtävää kokopäivän, en vain millään ole tyytyväinen siihen, niinkuin en mihinkään.

Onneksi koulua ei ole enää paljon jäljellä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti