Kietouduin, ja tuulenpesän oksiis tein

Oli ihanaa jutella ystävän kanssa pitkästä aikaa.

Siihen se iloisuus sitten loppukin.

Säikyn ihan kaikkea.

Mun kustannuksella pilaillaan, saan paniikkikohtauksia ja päänsärky jatkuu.

Oon yksin, turvaton. Ilman suojeliaa..siinäpä se, tarttisin suojelian, mutta en pysty luottamaan keneenkään.

Ystävä on sairaalassa, enkä voi tehdä mitään...hyvää vappua vaan!

Tänään kotiin ja ensi viikolla alkaa työssäoppiminen seurakunnalla, pitää vaan luottaa että kaikki kääntyy parhain päin.

Piirtelin part 100. Ja kyllä, se on okeasti Spedes, kirjoitin väärin.

"Sitten kun osaat kaikki huonot päiväsi ulkoa, voit kutsua öitä sisään"

~Huhtikuussa

Huhtikuussa olen: 

• Tutustunut upeisiin ihmisiin♥
• Viettänyt aikaa ystävien kanssa♥
• Ihastunut♥
• Unelmoinut♥
• Kuunnellut paljon musiikkia♥
• Käynyt museossa♥
• Kuunnellut paljon musiikkia♥
• Valokuvannut♥
• Katsonut ja muistellut menneitä keikkoja tvstä♥
• Ottanut letit♥

                                          

~Kaikki on ehkä vain satua, tahdon sen itse todeta

Paluu arkeen.
Samat 'rutiinit' jatkuvat...
Ahdistus ja kivut olivat oman ajan poissa, mutta kun koulu alkoi ne palasivat taas.
Migreeni, selkäkivut ja ahdistus. Jokapäiväinen pirunympyrä.

Eilen oli fysiterapia, sielllä meni hyvin, kun sain tehdä liikkeet seisten, enkä selällään, sillä en pysty olemaan selälläni.
Tulin koulusta ja nukuin päiväunet sillä minulla oli migreeni.
Heräsin ja lähdin illalla soluun, olo oli hyvä, mutta minun piti läjhteä kesken pois silläs elkäsärky ja migreeni yltyivät liian koviksi.

Sain eilen tehtyö myös koevideon tv7Plussalle valmiiksi. Harmittaa, sillä äänet jäivät liian hiljaiseksi.

Tänään äiti kävi kylässä ja alunperin oli tarkoitus että illalla menen Metrolle peli-iltaan.
Noh, kuten arvata saattaa, migreeni ja selkäkivut alkoivat ja päätin tulla kotiin  lepäämään. Illan vietin (ja vietän) sängynpohjalla..että tällainen viikonloppu.

Piirsinkin tänään..pitkästä aikaa (tatuoinnin kaverille)

Ja Onneksi (taas) abaut kolmen tunnin puhelu tuon ihanuuden kanssa piristi iltaa♥
(Ja onneksi puhelinlasku ei oolutkan niin iso kun kuvittelin...)

                                 ~Kaikki on, ehkä vain satua, tahdon sen omin silmin todeta

~Tänään eiliseen matkan teen, kuvitan tarinamme uudeleen

Pääsiäisloma ei alkanut missään parhaissa merkeissä, nyrjäytin nimittäin nilkkani loman alkaessa..Lisäksi tuntuu että olisin tulossa kipeäksi, joten teetäkin kuluu ihan mukavasti. 

Kiitos muumipeikko!

 Loppuloma menee kotona siskon ja siskontytön kanssa. 
Siskontyttö maalaili pääsiäismunia ja tänään oli isän synttärit, joten me tehtiin iskälle synttärikakku. 

         Loppukevennys: Mikä ei kuulu joukkoon? :D

Lisäksi katsoin tänään The passion the Christ, leffan.
Olen katsonut sen joskus vuosia sitten, ja ihmettelen miten olen pystynyt katsomaan sen, en nimittäin pystynyt katsomaan sitä loppuun, halusin silti katsoa sen, onhan sentään pitkäperjantai. 

-Reetta-Marika 

~Elämän voi ymmärtää vain taaksepäin ja kuitenkin sitä on elettävä eteenpäin

Kävin kaupungilla pitkästä aikaa. Ostin alennuksesta ihanan huivin ja ristikorvakorut. 

Päivällä koulussa kesken kahvitauon puhelin soi. Vastasin ja joku soitti "Hei, tv7plussalta päivää,olit laittanut hakemusta vloggaajaksi?" "Joo..." "Tee sellainen 5min koevlogi, aikaa 2 viikkoa, sopiiko" "Joo, sopii" "Hyvää päovänjatkoa ja hyvää pääsiäistä" "Kiitos, samoin." Ai mitä...mun pitäis tehdä 5min vlogi tv7plussalle, ja jos se on hyvä niin saatan päästä sinne...?

Eikä siinä vielä kaikki.Iltapäivällä tulin koulusta, ja isä soitti minulle. "Moi, sulle olis kirje Oulusta." "Moi, no,lue se?" "Sulle on varatu opiskelupaikka media-alalta" "Mitä?!Pilaileks?" "En, ku oikeesti, että se olis varmaan sit ylihuomenna täytettävä noi kaavakkeet ja kesällä tehtävä se reissu Ouluun" "Joo, käy!" Lopetin puhelun ja olin mailman iloisin ihminen, tai no olen tavallaan edelleenkin...

....Mutta silti mietin, onko toisen onni verrattavissa toisen onneen..? 

~En saa silmiäni irti susta

Viikonlopun havainnot:
ystävät on parasta
Ihastuminen on ihana tunne (Tajusin sen jo aikaisemmin, kunhan mainitsen.
Hyvä musiikki on ainakin melkein parasta
Neulominen on rentouttavaa 

Viikonloppuna siis hyvä ystäväni oli viikonloppuna käymässä luonani. 
katsottiin leffoja ja juteltiin 'tyttöjen juttuja, ja tietty valokuvailtiin.
Tällasia viikonloppuja lisää! :)

Pääsiäisloma alkaakin jo keskiviikkona, sillä torstaina sisko ja hänen tyttönsä tulee meille! :) 

Tänään voisin yrittää edistää musahommia vähän... jos mikki suostuis toimimaan, neulon ja puhun ehkä taas kolmen tunnin puhelun tuon yhden kanssa... Elämä hymyilee, mikset hymyilisi takaisin? 

Ainiin, tässä Rockwallin uusi biisi!

~Jumala on rakastanut meitä niin paljo, ennemö me voisi toteuttaa Isän hyvän tahdon?

Haluaisin lenkille.
Mutta en uskalla lähteä, sillä pelkään että selkä pahentuu.
Kyllä, se saattaa pahentua jo pelkästään koulumatkasta.
Lenkkarit lojuu käyttämättömänä laatikossa.

Viimepäivinä oon ollut tosi väsyny (ja ahdistunu), kiitos uniongelmien ja muun.
Koulu ei jaksais kiinnostaa yhtään, kun sillon kun herätyskello soi takana on (hyvällä tuurilla) 4 tuntia unta.
Tätä kooman määrää.
Oon myös rustaillu vähän biisejen sanoja.
ja jutellut puhelimessa kolme tuntia putkeen useampana päivänä..Hupsis.

Jotain hyvääkin sentään on tapahtunut:
Sain työharjoittelupaikan seurakunnalta, kotiseurakunnaltani siis jälleen, tuttu porukka ja tutut paikat, jee! :)

-Erittäin väsynyt Reetta-Marika

"Anna pois itkuista puolet, menköön pois murheet ja huolet, adas lieka heltiää"

~Oot niin kummallinen, etten mä tunnista kuka sä oot, vaikka tunsin sut äsken kokonaan

Olen saanut taas parin viikon aikana osakseni oikeastaan suoraan sanottuna vain paskaa niskaan sekä piilovittuilua.
Henkinen ja fyysinen jaksaminen on kortilla.Ajatukset kaukana positiivisesta. Sydän hakkaa liian lujaa. Pahat, ilkeät muistot tulevat mieleen eivätkä lähde pois, eikä niitä saa puhuttua kenellekkään tai huudettua ulos jossain, missä ei ole muita. Välillä tunne helpottaa hetkeksi, ja kipu lakkaa, sitten se palaa vahvempana kuin koskaan. En jaksa enää hymyillä enkä esittää vahvaa ja positiivista.En osaa enää luottaa keneenkään. Säikähdän jokaista pientä ääntä, jokaista liikettä. Kyyneeet kirvelevät silmänurkissani aina, kun astun koulun oviesta ulos, yritän pidätellä niitä,mutta epäonnistun. Tekisi mieli vain huutaa, mutta en saa sanoja ulos, enkä saa puhuttua kenellekkään. Tunteet vaihtelevat todella nopeasti. Olen hetken mailman onnellisin ihminen, mutta yht äkkiä suutunkin jostain pikkuasiasta.

 Paniikkikohtaukset on tullu takaisin.
Välillä sitä miettii, että entä sitten, kun ei enää jaksa? Sitten, kun tuntuu että Jumala ei kuuntele.
Miettii, miltä tuntuisi olla niin sekaisin, ettei muistaisi edes omaa nimeään.
Onneksi osaan hillitä itseni ja tiedän että se tunne menee ohi.
Silti mietin, että entä, jos psyyke ei vaan pysy kasassa?


"..Ne tunteet valtaa mut aina päivin öin/
Ne tunteet, mitkä diagnosoidaan paniikkihäiriöiks/
Ahdistaa ees katsoo silmiin omaa peilikuvaa/
Tarkottamatta mä lisää lunta heitin tupaan/
Katseista jäätävistä tunteet kuolleet huutaa/
Et sä pilaantunutta voi enää tuoreeks muuttaa/
Mut parisuhteet ei oo vaan nii mustavalkosii/
Muista ettei ykskään äijä oo kyynelees arvosii/
Eikä ykskään nainen pilaa tätä enää/
Kyl me viel kai nähää, täähän on vain elämää/
Mut nyt tarvin aikalisää, mun on valittava polkuni/
Ennenku lumipalloefekti tuhoo täst loputkin/"

~Ruutupaidas hiivin luoksesi ja peilist tsiikaa pimee puoleni

Katson ohi kulkevia ihmisiä ja junia.
Aurinko paistaa. 
Ei enää ole kauaa kesään.
Ihmiset hymyilevät
Minä en.


 Tuntuu että päässä ei liiku yhtään mitään järkevää. 
Koulussa tehtiin tänään pinssejä (kyllä..)=Ei tehty mitään. (taaskaan) Ja meillä kun pitäis olla valinnaisviikko...make no sense?

No kirjotettiin me käsikirjoitustakin, se oli kyllä ihan mielenkintoista. 

Matti joka on raksalla töissä, ja haaveilee pääsenvänsä joskus soittamaan kitaraa isoille lavoille päätyy Children of Bodomin keikalle ja pöllittyään Laihon kitaran päätyy mielisairaalaan, koska kaikki olikin vaan kuvitelmaa.... Ollaan me aika fiksuja.... Nojoo. Ja tänään oli esitys siit.

Aininin, meinasin eilen jäädä pyörän alle. (Oli oma vikani, mitäs en katsonut eteeni...) mutta onneksi kummallekkaan ei käynyt mitään. Oon ollut kumminkin vähän shokissa siitä..Paniikkikohtaukset♥

 Scandinavian music croup-Näin minä vihellän matkallani

"Se, joka kulkee Herran kanssa, saa siunauksen"